6. marraskuuta 2017

Eroon suorittamisesta

Eroon suorittamisesta

Minusta on jännä huomata kuinka suhteeni kiireeseen, tekemiseen ja suorittamiseen on muuttunut vuosien varrella. Olen blogissani aiemminkin puhunutkin siitä kuinka minulla on tapana aina ylibookata itselleni liikaa tekemistä. Opiskeluaikoina tämä näkyi pahimmillaan silloin, kun otin lähes tuplamäärän kursseja, samaan aikaan olin kahdessa eri työpaikassa ja tein pahimmillaan jopa 45 tuntia viikossa töitä täysipäiväisen opiskelun (ja niiden kaikkien ylimääräisten kurssien) ohella. Okei okei, tuo oli pahin tilanne eikä sitä kestänyt onneksi kauaa. En oikeasti ole muulloin vetänyt itseäni ihan NOIN piippuun. Otin viimenään opikseni siitä ja rauhoitin tahtia. Huomasin kuitenkin aika pian, että mikäli minulta löytyi ylimääräistä aikaa, aloin kehittelemään uusia projekteja.

Läheisimpäni ovat kuulleet minun varmasti todella usein voivottelevan siitä kuinka aikani ei riitä kaiken tekemiseen. Tämä antaa taatusti väärän käsityksen tilanteestani, koska itse en muuttaisi tilannettani mistään hinnasta. Vaikka vihaan sellaista "sinulla on x tuntia aikaa tehdä a, b ja c", niin sellainen "on niin paljon mitä haluaisin tehdä, mutta vuorokaudessa ei riitä tunnit" puolestaan on aivan ihanaa.

Eroon suorittamisesta
Eroon suorittamisesta

Minusta on rikkaus, että maailmassa on niin paljon kaikkea kivaa (myös urapuolella) mitä haluaa tehdä, että aika ei tahdo riittää. Rakastan niin paljon luoda jotain omaa, oppia uusia asioita ja kokea uusia asioita. Rakastan myös sitä että minulla on monta projektia meneillään. Olen kuitenkin kantapään kautta saanut opetella sen, että vaikka on niin paljon kaikkea mitä haluaa tehdä ja saada aikaiseksi, kaikkea ei pidä tehdä juuri nyt ja mahdollisimman nopeasti. Kuten kaikessa muussakin, tässäkin minun on pitänyt löytää se kultainen keskitie.

Vielä jokunen aika sitten kun opiskelin tein sitä että aikataulutin kaiken tekemiseni. "Tuolloin teen asiat a, b ja c ja tuolloin asiat d, e ja f". Silloin se oli hyvä ratkaisu, koska silloin oli ehdottomia deadlineja, jotka eivät olleet minun määriteltävissä. Asiat piti saada tehtyä mahdollisimman nopeasti ja tuo oli paras tapa saada minut toimimaan tehokkaasti. Tuollainen suorittamiseen keskittyvä tekeminen kuitenkin syö sitä itse tekemisen iloa. Yhtäkkiä ne kivat asiat eivät olekaan enää niin kivoja kun ne pitää vaan saada nopeasti alta pois, jotta päästään seuraavaan kivaan asiaan. Nyt kun suurimmilta osin määrittelen itse eräpäivät asioille, haluan keskittyä itse tekemiseen en suorittamiseen. Haluan antaa asioille niin paljon aikaa kun ne vaativat, sen sijaan että tekisin asiat vain vauhdilla pois alta. Haluan nyhrätä yhden asian parissa niin kauan kunnes lopputulos on sellainen mistä todella tykkään.

Eroon suorittamisesta

Oman henkisen hyvinvointini takia minun on pitänyt myös oppia tekemään tasapainoisesti sekä niitä "tärkeitä" asioita (kuten työ, yritys ja blogi) että niitä rentouttavia ja rauhoittavia asioita (kuten katsoa tv:tä kullan kainalossa, meditoida tai nähdä ystäviä). Tuossa aikatauluttamisessa oli aina se vaara että sellaiselle rentouttavalle tekemiselle ei jäänyt aikaa, koska oli niin paljon kaikkea muuta, jonka mielsin tärkeämmäksi. Nykyään osaan rajata itselleni omaa aikaa. Esimerkiksi aamujen kaksi ensimmäistä tuntia sekä iltojen kaksi viimeistä tuntia ovat aina minun aikaa, jolloin en tee mitään "hyödyllistä".

Nykyään en myöskään enää mieti mitä minun pitää saada aikaiseksi tänään. Sen sijaan mietin, mitkä ovat ne yhdestä kolmeen seuraavaa asiaa mitkä keskityn tekemään huolella ja intohimolla nyhräten, kesti kauan kesti. Jos blogipostausten väliin jää hieman enemmän aikaa kuin normaalisti sen takia, että haluan nyhrätä postauksen parissa vähän pidempään niin olkoon. Jos jokin "ei niin tärkeä" asia jää tekemättä sen takia että annoin tärkeimmälle asialle vähän enemmän huomioa niin olkoon. En ota enää stressiä suorittamisesta, vaan keskityn nauttimaan siitä itse tekemisen ilosta.

2 kommenttia:

  1. Hyvä teksti! Itsellänikin on tota ongelmaa että buukkaan itselleni liikaa tekemistä :D Varsinkin nyt tänä syksynä on tuntunut ettei aika vaan riitä kaikkeen. Sitä tasapainoa munkin pitäisi etsiä, joten kiitos hyvästä pohdinnasta joka antoi mullekin ajattelemisen aihetta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elli! Pitäisi aina muistaa miettiä että mikä on se tärkein asia tehdä tällä hetkellä. Joskus se on työ, joskus koulu, joskus blogi, mutta joskus se on myös ihan vain itsestään ja omasta henkisestä hyvinvoinnistaan huolehtiminen. =)

      Poista

Jokainen kommentti piristää päivääni! ♥